Kirjoittanut: Lord of Gord
Astun työpäivän jälkeen hotellin hissiin puku päällä. Minun edellä menee nuorehko Neiti, minua huomattavasti lyhyempi.
Valitsen kerroksen mihin olen matkalla ja ihmettelen kun Neiti ei paina mitään vaan menee hissin perälle seisomaan hymyillen.
Minun kerros on 22, joten hissimatka kestää hetken.
Yllättäen, Neiti sanoo “moi PP”. Samalla Neiti painaa Stop-nappia ja hissi pysähtyy.
Mun aivot raksuttaa alle millisekunnin ja hymyilen ja vastaan “ei vittu, neiti X, sä oot vielä kauniimpi kuin olen villeimmissä unelmissani uskaltanut kuvitella”.
Ihmettelen mistä tiesit missä olen, mutta taisin siitä kyllä kertoa.
Vaistomaisesti otan sut syliin, nostan seinää vasten ja suudellaan. Kiedot jalat mun selän ympärille ja rutistat kädet mun ympärille.
Ihana nähdä sut. Hissi on pysähtynyt
Ilta on vasta nuori, Aurinko.
Halaan sua rutistaen hississä seinää vasten ja tunnen kuinka vedät itsesi mua vasten niin kovaa kun pystyt.
Kysyn sulta, että ootko tänään ja huomenna mun ikioma lelu. Nyökkäät, hymyilet ja kuiskaat korvaan, että “haluan ihan kaiken, haluan olla lelu, leiki mun kanssa, leiki mulla”.
Otan sua niskasta kiinni, katson silmiin, suutelen ja sanon, että en halua mitään juuri nyt enemmän, haluan juuri nyt ja haluan olla sulle paras, ei oo mitään kiirettä.
Hissi liikahtaa ja otan sua kädestä kiinni. Kummankin sydän tykyttää, kummankin läpi kulkee vahva värinä ja ihana odotus.
Pidän sua seinää vasten sylissä kunnes hissi on kerroksessa kaksikymmentä kaksi.
Sanon, että pidä musta tiukkaan kiinni, kannan sut huoneeseen. Haluut suudella ja suudellaan ennen kun ovi on vielä hetken auki.
Kuiskaat mulle: ihanaa
Hissin ovi meinaa törmätä meihin kun kannan sut käytävään.
Painat pään mun olkapäätä vasten ja kuulen kuinka huokaat rutistaen.
Saan huoneen 2042 oven auki kaivamalla avaimen taskusta seinää vasten painaen sut tiukasti sitä vasten.
Ilta-aurinko yllättää kirkkaudellaan kun päästään sisään. Sanon sulle, että katso ja käännän sillain, että näät ikkunasta ilta-auringon, kimaltavan meren ja kaupungin siluetin punaista taivasta vasten.
Lasken sut isolle sängylle, suutelen ja silitän sun otsaa.
Hymyilen. Tunnen kiimaa, onnea, jännitystä ja iloa. Haluun just tätä.
Nousen sun päältä, otan mini-baarista kaksi kylmää Coca-Colaa ja annan toisen sulle.
Odota hetki, mun pitää järjestellä muutama asia sillain, että tästä tulee ikimuistoista.
Coca-Cola maistuu niin hyvältä.
Katselen sua kun oot sängyssä ja pöyhit kaikki tyynyt selän alle siemaillen kokista hymyssä suin.
Sanon sulle, että oot ihan tajuttoman kaunis just mulle ja mielettömän kuuma. Haluan heti.
Soitan ensin ravintolaan, josta olin varannut pöydän yhdelle ja kerron, että meitä olisi tulossa kaksi. Pyydän että laittavat kynttilän ja tilaan alkuruuat noin kello kahdeksaksi. Pohdin tuleeko meillä kiire.
Samalla kun lasken kylpyyn veden, selaan puhelimella netistä muita tarpeita ja tilaan ne hotellin aulapalveluun. Se saa mut hymyilemään.
Tuun takaisin ja istun sun viereen. Otan sua kädestä kiinni ja sanon, että kaikki on järjestetty, ollaan tässä hetki ja lähdetään syömään.
Puristat mun kättä ja sanot: ihanaa.
Tarina jatkuu novellissa: Hetken tie on kevyt, osa II
