Kirjoittanut: Goldentoy
Ihot sulavat yhteen, syke on synkroonissa tunkien läpi päästä varpaisiin koskettaen sielua. Suudellen kummastellaan toisiamme katsoen ihmetellen voiko tämä olla totta. Tunne vie syvälle ja koskee kaikkialle. Jatketaan hitaasti kaikkea sitä mikä tuntuu ihmeelliseltä.
Kesän kuumuus saa ihot liukumaan yhteen, kaikki osuu oikein kohdalleen, ihan kaikki, joka kohta. Ei ihan ymmärrä, että kohdattiin vasta hetki sitten, kalliolla merenrannassa, jäätelön sulaessa kevätauringossa pitkin sormia, kahvin sotaten valkoiset puuvillahousut, jäätelön valuen pitkin paljaita reisiä. Tavattiin ja tiedettiin, annettiin lupa tehdä, olla hyvänä, hetken verran.
Itku ihanuudesta, onnen tunteista ja hyvyydestä on huulilla. Katse kertoo kummallakin kaiken. Tässä on hyvä olla. Pillu rutistaa kullia halaten, kulli vastaa sykkien halaukseen. Suut kohtaa, ihot on yhdessä, kädet kietoutuvat pitäen kiinni. Tuntuu huumaavalta. Aika on pysähtynyt, aika on pysäytetty. On vaan tämä hetki.
Kanadahanhi on selkeästi kiinnostunut jäätelöstä. Röyhkeästi pöyhistelee samalla kalliolla. Ollaan hetki keretty juttelemaan ennen ensimmäistä tapaamista ja molemmat tietää missä mennään. Kemia tuntuu toimivan, mutta on sovittu, että nähdään vain pikaisesti kun olet lähdössä reissuun. Sulla on askareita eikä anneta tilanteen eskaloitua ensimmäisellä kohtaamisella muutoin kun, että auto on pakko hetkeksi pysäyttää suutelemaan ja koskemaan. Kumpikin haluaa, sen tuntee, sen tietää. Pidät mua kädestä kun ajan sut kotiin ja sovitaan, että tämä menee jatkoon.
Aika tosiaan katoaa. Mahdoton arvioida kauanko liikutaan hitaasti toisimme vasten. Mennen syvemmällä, tiukemmin ja varmemmin. Ajalla ei ole väliä, on vaan hetki, tunne, kosketus. Ihanuus ja ihmeellisyys.
Sinä olet murehtinut ja tuskaillut huonoja kokemuksia. Pelkäät ajautuvasi huonoon suhteeseen, nyrkin ja hellan väliin. Se huolettaa sua. Muttet osaa sanoa onko se ainoa tie. Minä haluan näyttää sinulle, mitä voi hyvä olla. Otan sut kalliolla kainaloon ja sanon, että en odota mitään ja tiedän, että joskus löydät prinssisi ja sitten minun on aika kenties väistyä, ehkä ihan täysin ymmärtämättä, että polun minkä päätyyn juuri itsemme asettelimme. Voi olla ihanaa ihanampaa, mutta myös hetken kivuliastakin kun irtipäästämisen aika koittaa.
Huohotetaan toisiamme vasten. Ytimet ovat sulaneet yhteen. Pää tuntuu räjähtävän kaikesta ihanasta ihmeellisestä. On hyvä olla. Jatketaan hitaasti, jatketaan, ei pysähdytä, hitaasti keinuen, sykkeen keskellä suudellen ihmetellen, ihastellen, ihoa vasten painautuen väliin värähdellen sykkeet yhtätahtia sykkien.
Kävellään sormet jäätelössä ja housut kahvissa autoa kohti. Sanon sulle, että voisin vaikka olla hetken sellainen, joka näyttää mitä ihana voi olla. Mitä tarkoittaa turvallinen ja mitä tarkoittaa villi samaan aikaan. Kerron osaavani ottaa ja osaavani antautua, olla, läsnä. Sanon, ettei sinun aina tarvitse olla nyrkin ja hellan välissä, jos haluat kokeilla muuta, voin olla se hetken verran ja näyttää jotain mitä et ehkä vielä tiedäkään olevan olemassa. Otat mua kädestä kiinni hymyillen kujeilevasti hymykuoppien houkuttaessa kilpaa silmien liekkien kanssa.
Huokaat täristen pitäen kiinni ja kysyt otetaanko vettä. Hymyilen sulle. Hymyilet mulle.
Tarina jatkuu novellissa Palava puu, halu, Aurinko ja Kuu, osa II