Tämä on jatko-osa novelliin: Palava puu, halu, Aurinko ja Kuu, osa II
Kirjoittanut: Goldentoy
Istut mun viereen vihreälle puistonpenkille pikkupunaisessasi. Kiiman, kuuman, räjähdysten jäljiltä värisyttää vieläkin jälkihehkun loistaessa molempien kasvoilla punana. Tuut mun kainaloon kun kuiskailen sulle kaikesta. Mun käsi on sun paljaalla reidellä, etkä mitenkään malta olla juuri sen verran levittämättä jalkoja kutsuen mun käden sun ihanalle pillulle ohikulkijoiden kaiketi juurikaan huomaamatta. Sä oot siinä, mä oon tässä. Kuuma aurinko on hiostava. Vatsat on täynnä lounaan jälkeen. Huokaat mun korvaan. Kiima tuntuu jatkuvan loputtomiin, halu ei hellitä, se tuntuu kasvavan. Ajan sut töihin samalla kun runkkaat itseäsi mun vieressä hymyillen ja huokaillen.
Kreikan yö on taittunut aamuksi. Sheivaan itseni. Trimmaan parran. Laitan puvun päälle aamukahvin viimeisen tipan putoamista kahvihammas innokkaana odotellen. Laitan sulle viestiä, että alan olemaan aika ihanan kiimainen ja halukas. Toimistolla laitan kuvan työympäristöstä. Vastaat sydämellä, hyvä, poika, Valtiatar haluaa, että poika menee kokousten välissä vessaan ja laittaa kuvia kovasta kullista kiltisti runkaten ja laittaa tapin peppuun kuten on jo aikaisemmin sovittu. Kyllä, Valtiatar, vastaan halun kasvaessa yrittäen malttaa parhaani mukaan sitä kun nähdään toisen kerran. Pepputappi tuntuu otsassa asti.
Haluat lisää. Alun oivaltamisen jälkeen olet löytänyt sisäisen dommesi. Sen joka on aina ollut piilossa. Sen minkä on tukahduttaneet suhteet, joissa sen esillepano ei ole ollut mahdollista. Ne kaikki asiat, mitä olet väistänyt, ne on nyt hetkellisesti poissa. Olet vallassa ja hykertelet uuden kokemuksen avatessa ovensa täysin auki. Viesti viestiltä oivallan, että osaat ja haluat. Omalla tyylilläsi, pieni siemen sisällä kasvaen. Alkuun, annan vihjeitä, kerron, ja sanoitan. Huomaan hymyileväni kun sisäistän, että nyt sinä haluat juuri tätä haluat tehdä tämän tavallasi. Kyllä, Valtiatar vastaan kun kysytään. Lähden toimistolta aikaisin ihan vaan siksi, että en yksinkertaisesti malta. Kutkuttaa joka paikassa.
Mun viides orgasmi peräkkäin räjäyttää pään totaalisesti. Palaan tähän maailmaan ja katson kun sä kujeilet tyytyväisenä. Oot täyttänyt mun peppua. Oot runkannut mun kullia. Oot istunut mun kyrvälle. Oot istunut mun kasvoille. Oot imenyt kyrpää. Oot tehnyt kaiken. Mä oon huokaillut. Mä oon tärissyt. Mä oon voihkinut. Mä oon välillä pystynyt puhumaan ja välillä ollut silmät kiinni hiljaa puristaen sun pohkeita kun muuhun ei ole pystynyt.
Huokaan ja voihkin vieläkin vaikka ajatukset alkavat löytää hetkellisesti jotain järkiperäisiä uomia mitä pitkin ne voisi kenties alkaa kulkea. Tuut mun viereen ja rapsutat mun rintakehää. Painaudut kiinni ja sanon, että voisin ottaa päiväunet sinä ihana upea mahdotomman ihmeellinen sinä. Torkahdan hetkeksi sun painuessa hikisenä mun hikistä ihoa vasten.
Kuuma hiekka on tarttunut sun suolaiseen ihoon kuvassa jonka lähetät rantatuolista puoliksi kaikki paljaana. Tiedät, että olen just päässyt töistä kotiin ja sua leikityttää tai oikeastaan tekee mieli leikittää omaa kilttiä poikaa. Maistat rantapojan tuomaa margaritaa tuntien kaiken sen vapauden mitä aitous ja leikkimielisyys voikaan saada aikaan ilman kahlitsemista ennakkoluuloihin ja ennalta rajattuihin raja-aitoihin lukkiutumista. Sun silmät syttyy liekkeihin. Meri lyö rantaan kohisten. Laitat mulle käskyjä.
Hymyilen. Kyllä Valtiatar.
Tarina jatkuu novellissa: Palava puu, halu, Aurinko ja Kuu, osa IV
